KK 514/2014 vp — Eeva-Johanna Eloranta /sd
KIRJALLINEN KYSYMYS 514/2014 vp
Elintarvikkeiden sisältämä asetaldehydi
Eduskunnan puhemiehelle
Ruoan turvallisuus puhuttaa ihmisiä. Asetaldehydiä esiintyy luontaisesti käymisellä tuotetuissa elintarvikkeissa, kuten alkoholijuomissa ja
meijerituotteissa. Asetaldehydiä myös lisätään
keinotekoisesti joihinkin elintarvikkeisiin, kuten
jogurtteihin, leivonnaisiin, hedelmämehuihin,
virvoitusjuomiin ja maitovalmisteisiin. Asetaldehydi antaa elintarvikkeisiin hedelmäisen maun.
Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos on listannut asetaldehydin ihmiselle syöpää aiheuttavaksi yhdisteeksi. Maailman terveysjärjestön
WHO:n alainen syövän tutkimusyksikkö on luokitellut vuonna 2009 asetaldehydin ryhmän 1
karsinogeeniseksi aineeksi. Kyseessä onkin
maailman yleisin karsinogeeni.
Asetaldehydin käyttö elintarvikkeissa perustuu pitoisuuksiin ja määriin. Asetaldehydin saamisen kannalta merkittäviä ovat elintarvikkeet,
joita nautitaan runsaasti päivittäin ja toistuvasti.
Kuluttajilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta selvittää elintarvikkeiden sisältämiä asetaldehydimääriä, koska tiedot puuttuvat pakkausmerkinnöistä.
Suomalaisen Biohit Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan jogurtit ovat asetaldehydimäärällä
mitattuina jopa kolme kertaa syöpävaarallisempia elintarvikkeita kuin olut. Biohit Oy:n tekemässä tutkimuksessa mitattiin asetaldehydipitoisuuksia yleisesti myytävistä jogurteista ja oluista. Otos oli 44 eri tuotemerkkiä. Mittauksissa selvisi, että vain yhdessä jogurtissa oli karsinogeenisen rajan alittava asetaldehydipitoisuus.
Monet niistä elintarvikkeista, kuten jogurtit,
leivonnaiset, hedelmämehut, virvoitusjuomat ja
maitovalmisteet, joihin asetaldehydiä yleisesti lisätään, ovat sellaisia, joita etenkin lapset käyttävät runsaasti jopa päivittäin. Kuluttajan ja etenkin huoltajan näkökulmasta olisikin tärkeää saada selville elintarvikkeiden asetaldehydimäärät,
jotta on mahdollista valita sellaisia elintarvikkeita, joissa niiden määrä on turvallinen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen
ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kuluttajien mahdollisuus selvittää elintarvikkeiden sisältämän asetaldehydin pitoisuuksia paranee?
Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 2014
Eeva-Johanna Eloranta /sd
Versio 2.0
KK 514/2014 vp — Eeva-Johanna Eloranta /sd
Ministerin vastaus
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa
tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan /sd näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 514/2014
vp:
Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kuluttajien mahdollisuus selvittää elintarvikkeiden sisältämä asetaldehydin pitoisuus paranee?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Asetaldehydiä esiintyy pieninä pitoisuuksina
eräissä käymisellä valmistetuissa elintarvikkeissa, kuten maitovalmisteissa, soijatuotteissa ja
säilötyissä vihanneksissa. Sitä esiintyy myös hedelmissä ja hedelmämehuissa. Asetaldehydiä
käytetään myös elintarvikkeiden aromiaineena,
jota lisätään joihinkin leivonnaisiin, hedelmämehuihin, virvoitusjuomiin, makeisiin jälkiruokiin
ja maitovalmisteisiin.
Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC)
muutti vuonna 2009 asetaldehydin syöpävaarallisuusluokitusta mahdollisesti ihmiselle syöpävaarallisesta yhdisteestä ihmiselle syöpää aiheuttavaksi yhdisteeksi.
Asetaldehydin merkittävimmät altistumislähteet ovat alkoholijuomien suurkulutus. Alkoholin runsaan käytön sekä alkoholin ja tupakan yhteisvaikutuksen on esitetty lisäävän riskiä sairastua erityisesti yläruuansulatuskanavan alueen
syöpiin. Muista elintarvikkeista johtuvan asetaldehydialtistumisen ja syöpien välille ei ole esitetty syy-seuraussuhdetta. Lisäksi yllä mainittujen
syöpien määrä suomalaisessa väestössä on jatkuvasti vähentynyt 1950-luvulta lähtien.
2
FAO/WHO:n alainen JECFA sekä Euroopan
elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ovat
arvioineet asetaldehydin turvallisuutta aromina.
Arviointien mukaan päivittäinen saanti aromeista on 1000 kertaa pienempi kuin viinilasillisesta
ja kymmeniä kertoja pienempi kuin omenasta tai
jogurtista. Esimerkiksi omenan ja jogurtin ravitsemuksellisten hyötyjen voidaan arvioida olevan
selvästi suuremmat kuin asetaldehydin aiheuttamat haitat.
Elintarviketurvallisuusviranomainen Evira on
toimittanut tiedot Suomessa tehdyistä asetaldehydiä koskevista tutkimuksista Euroopan komissiolle ja EFSA:lle tiedoksi ja asian mahdollisen
jatkokäsittelyn edistämiseksi. Evira on kehittänyt vuonna 2010 alkaneessa hankkeessa menetelmän asetaldehydipitoisuuksien mittaamiseksi
erityyppisistä elintarvikkeista. Mittausmenetelmää sovelletaan tuoteanalyyseissä. Pitoisuusmittauksien perusteella on mahdollista tehdä saantiarvio.
Valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on ilmoitettava elintarvikkeen
valmistuksessa käytetyt ainesosat. Ainesosana ei
pidetä jäämiä tai epäpuhtauksia eikä myöskään
valmistusprosessin aikana muodostuneita yhdisteitä eikä niitä näin ollen ilmoiteta elintarvikkeen merkinnöissä. Myöskään elintarvikkeessa
luontaisesti esiintyviä aineita ei ilmoiteta merkinnöissä. Aromit ilmoitetaan elintarvikkeen
merkinnöissä sanalla "aromi".
Markkinoilla olevien elintarvikkeiden täytyy
olla turvallisia eivätkä ne saa aiheuttaa varaa kuluttajan terveydelle. Riskinhallintaa koskevat
ratkaisut tehdään lähtökohtaisesti EFSA:n tekemien tieteellisten riskinarviointien pohjalta. Tieteellisen riskinarvioinnin perusteella voidaan esimerkiksi asettaa enimmäispitoisuuksia elintar-
Ministerin vastaus
vikkeiden sisältämille aineille. Tarvittavista riskinhallintatoimenpiteistä päätetään ensisijaisesti
EU-tasolla. Euroopan komission asiantuntijatyöryhmässä on aloitettu keskustelu siitä, tulisiko
asetaldehydille asettaa enimmäispitoisuus alkoholijuomissa.
KK 514/2014 vp — Eeva-Johanna Eloranta /sd
Tällä hetkellä käytössä olevan tiedon valossa
ei ole perusteita asettaa kansallisia vaatimuksia
asetaldehydin määrälle elintarvikkeissa tai sitä
koskeville merkinnöille.
Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2014
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo
3
KK 514/2014 vp — Eeva-Johanna Eloranta /sd
Ministerns svar
Till riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som
saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 514/2014 rd undertecknat av riksdagsledamot Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Vad tänker regeringen göra för att förbättra konsumenternas möjligheter att
ta reda på halten acetaldehyd i livsmedel?
Som svar på detta spörsmål anför jag följande:
Acetaldehyd förekommer i små halter i vissa
livsmedel som framställts genom jäsning, såsom
mjölkprodukter, sojaprodukter och konserverade
grönsaker. Ämnet förekommer också i frukter
och fruktjuicer. Acetaldehyd används också som
aromämne i livsmedel som tillsätts i vissa bakverk, fruktjuicer, läskdrycker, söta desserter och
mjölkprodukter.
Centret för internationell cancerforskning
(IARC) ändrade år 2009 acetaldehydens klassificering som carcinogen från möjlig humancarcinogen till bevisad humancarcinogen.
Den viktigaste exponeringskällan för acetaldehyd är storförbrukning av alkoholhaltiga
drycker. Riklig konsumtion av alkohol och samverkan mellan alkohol och tobak har påståtts öka
risken att insjukna i cancer, särskilt cancer i övre
delen av matsmältningskanalen. Mellan exponering för acetaldehyd som beror på andra livsmedel och cancer har ändå inte påvisats något orsakssamband. Antalet fall av dessa cancrar bland den
finländska befolkningen har också kontinuerligt
minskat allt sedan 1950-talet.
JECFA som lyder under FAO/WHO och den
europeiska myndigheten för livsmedelssäkerhet
EFSA har bedömt acetaldehydens säkerhet som
4
aromämne. Enligt bedömningarna är det dagliga
intaget från aromämnen tusen gånger mindre än
från ett glas vin och tio gånger mindre än från
äpplen eller yoghurt. Äpplens och yoghurts näringsmässiga fördelar bedöms till exempel vara
klart större än skadorna av acetaldehyd.
Livsmedelssäkerhetsmyndigheten Evira har
levererat information om undersökningarna som
gjorts i Finland till Europeiska kommissionen
och EFSA för kännedom i avsikt att främja en
eventuell fortsatt behandling av frågan. I ett projekt som inleddes år 2010 har Evira utvecklat en
metod för att mäta halten acetaldehyd i olika typer av livsmedel. Mätmetoden tillämpas vid produktanalyser. Utifrån resultaten är det möjligt att
bedöma intaget.
I märkningarna på färdigförpackade livsmedel ska anges de beståndsdelar som använts vid
tillverkningen av livsmedlet. Som en beståndsdel betraktas inte rester eller orenheter, inte heller föreningar som bildats vid tillverkningsprocessen. De anges således inte i livsmedelsmärkningarna. I livsmedlet naturligt förekommande
ämnen anges inte heller i märkningarna. Aromämnen anges i livsmedelsmärkningarna med
ordet "aromämnen".
De livsmedel som finns på marknaden ska
vara trygga. De får inte riskera konsumenternas
hälsa. Beslut som gäller riskhantering tas i princip utifrån EFSA:s vetenskapliga riskbedömningar. Utgående från de vetenskapliga riskbedömningarna kan man till exempel bestämma om
maximihalten ämnen som livsmedel får innehålla. Om de riskhanteringsåtgärder som behövs
fattas i första hand beslut på EU-nivå. Europeiska kommissionens expertarbetsgrupp har inlett
en dialog om behovet att fastställa maximihalter
acetaldehyd i alkoholdrycker.
Ministerns svar
Enligt den för tillfället tillgängliga informationen finns det inte grunder för att ställa nationella
KK 514/2014 vp — Eeva-Johanna Eloranta /sd
krav på halten acetaldehyd i livsmedel eller
märkningar om den.
Helsingfors den 10 juli 2014
Jord- och skogsbruksminister Petteri Orpo
5
