KK 655/2002 vp — Christina Gestrin /r
SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 655/2002 rd
Om etablerandet av en ekonomisk zon till havs
Till riksdagens talman
I dag är Finlands territorialvatten, där finländska
myndigheter kan agera om olje- och andra miljöskadliga utsläpp sker från fartyg, endast 12 sjömil brett. Genom att inrätta en bredare ekonomisk zon skulle myndigheterna i Finland få bättre möjligheter att vidta åtgärder, om det finns
skäl att anta att fartygen släpper ut oljehaltigt
slagvatten eller annat miljöskadligt avfall. Utsläpp av oljehaltigt slagvatten i Östersjön är ett
betydande miljöproblem som man inte hittills
lyckats få bukt med.
I Finska viken och Bottenviken finns stora
områden som inte underlyder någon nationell
myndighet. Finland har inte, i motsats till de övriga Östersjöländerna, etablerat någon ekonomisk zon. De övriga Östersjöländerna har ekonomiska zoner som sträcker sig upp till 200 sjömil
ut i havet. De nationella myndigheterna har befogenheter i vissa frågor i dessa zoner. Till dem hör
miljöskydd. På detta sätt kan fartyg som t.ex.
släpper ut oljehaltigt vatten i Finlands ekonomiska zon kunna ställas till svars för brottet.
Vidare är det viktigt att myndigheterna som
övervakar fartygstrafiken beviljas tillräckliga resurser för att kunna verka effektivt i hela den
ekonomiska zonen.
Regeringen har berett ett lagförslag om etablerande av en ekonomisk zon i flera år, men avgivandet har ständigt skjutits upp, trots att zonen är
mycket viktig för Finlands miljöskydd.
Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till behörig medlem
av statsrådet:
När ämnar regeringen avge lagförslaget om etablerandet av en ekonomisk
zon till havs som skulle förbättra möjligheterna för de finländska myndigheterna att övervaka och förhindra olagliga
utsläpp från fartyg?
Helsingfors den 28 juni 2002
Christina Gestrin /sv
Version 2.0
Suomennos
KK 655/2002 vp — Christina Gestrin /r
KIRJALLINEN KYSYMYS 655/2002 vp
Talousvyöhykkeen perustaminen merellä
Eduskunnan puhemiehelle
Tänä päivänä Suomen aluevedet, joilla Suomen
viranomaiset voivat toimia öljypäästöjen tai muiden ympäristölle haitallisten päästöjen sattuessa
aluksilta, ovat ainoastaan 12 meripeninkulmaa
leveät. Perustamalla leveämmän talousvyöhykkeen Suomen viranomaiset saisivat paremmat
mahdollisuudet ryhtyä toimenpiteisiin, jos on
syytä epäillä alusten laskevan mereen öljypitoista pilssivettä tai muuta ympäristölle haitallista jätettä. Öljypitoiset pilssivesipäästöt ovat Itämerellä merkittävä ympäristöongelma, jota ei toistaiseksi ole onnistuttu hallitsemaan.
Suomenlahdella ja Perämerellä on suuria
alueita, jotka eivät ole minkään kansallisen viranomaisen alaisia. Suomi ei ole, päinvastoin
kuin muut Itämeren maat, perustanut talousvyöhykettä. Muilla Itämeren mailla on talousvyöhykkeitä, jotka ulottuvat jopa 200 meripeninkulmaa leveinä merelle. Kansallisilla viranomaisilla on valtuuksia tietyissä kysymyksissä näillä
vyöhykkeillä. Ympäristönsuojelu kuuluu näihin.
Siten voitaisiin asettaa esim. öljypitoista vettä
Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2002
Christina Gestrin /r
2
Suomen talousvyöhykkeellä laskevat alukset
vastuuseen rikoksesta.
Lisäksi on tärkeää, että alusliikennettä valvoville viranomaisille myönnetään riittävät resurssit tehokkaaseen toimintaan koko talousvyöhykkeellä.
Hallitus on valmistellut lakiesitystä talousvyöhykkeiden perustamisesta usean vuoden ajan,
mutta sen antaminen on jatkuvasti siirtynyt, vaikka vyöhyke on erittäin tärkeä Suomen ympäristönsuojelun kannalta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Milloin hallitus aikoo antaa lakiesityksen talousvyöhykkeen perustamisesta
merelle suomalaisten viranomaisten
mahdollisuuksien parantamiseksi valvoa ja estää laittomia päästöjä aluksilta?
Ministerin vastaus
KK 655/2002 vp — Christina Gestrin /r
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa
tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi kansanedustaja Christina Gestrinin
/r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK
655/2002 vp:
Milloin hallitus aikoo antaa lakiesityksen talousvyöhykkeen perustamisesta
merelle suomalaisten viranomaisten
mahdollisuuksien parantamiseksi valvoa ja estää laittomia päästöjä aluksilta?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:
Ulkoasiainministeriö asetti 14.1.1993 työryhmän selvittämään tarvetta talousvyöhykkeen perustamiseen. Työryhmä keskittyi kuitenkin ensin
kysymykseen Suomen aluemeren laajentamisesta, jota maa- ja metsätalousministeriö esitti
3.2.1993 päivätyssä kirjeessään. Työryhmän
mietinnön ensimmäinen osa, joka valmistui
vuonna 1994, sisälsi työryhmän käsityksen aluemeren laajentamiseen liittyvistä näkökohdista
sekä esityksen Suomen aluevesien rajoista annetun lain (463/1956) muuttamisesta. Suomen aluemeri laajennettiin pääsääntöisesti 12 meripeninkulmaan 30.7.1995 alkaen.
Työryhmä kutsuttiin marraskuussa 1995 uudelleen koolle talousvyöhykettä koskevan selvitystyön jatkamiseksi. Työryhmän mietinnön toinen osa, joka oli laadittu Suomen talousvyöhykkeestä annettavaa lakia sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen muotoon, valmistui syyskuussa 1998.
Työryhmässä käytiin keskusteluja Ahvenanmaan maakuntahallituksen taholta tehdystä eh-
dotuksesta, jonka mukaan Ahvenanmaan alueeseen rajoittuvalla talousvyöhykkeen osalla sovellettaisiin maakuntalainsäädäntöä niissä asioissa,
jotka kuuluvat maakunnan toimivaltaan, ja jonka
mukaan Ahvenanmaan maakuntahallitus toimisi
lupa- ja valvontaviranomaisena näissä kysymyksissä. Asiasta ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, eikä työryhmä tehnyt tältä osin ehdotusta.
Kysymyksestä neuvoteltiin erikseen pääministerin johdolla valtakunnan ja maakunnan viranomaisten kesken. Neuvottelujen päätteeksi
pääministeri ilmoitti tammikuussa 2001 päivätyllä kirjeellään Ahvenanmaan maaneuvokselle,
että talousvyöhykkeen perustamisen valmisteluja jatketaan työryhmän mietinnön pohjalta enemmistön kannan mukaisesti.
Työryhmän laatimaa luonnosta hallituksen
esitykseksi on tämän jälkeen viimeistelty ulkoasiainministeriössä virkatyönä. Luonnokseen on
tehty runsaasti muutoksia, joilla on pyritty huomioimaan asiaan liittyvässä muussa lainsäädännössä työryhmän mietinnön jättämisen jälkeen
tapahtuneet muutokset.
Luonnoksessa ehdotetaan, että Suomen talousvyöhykkeen perustamisen yhteydessä muutettaisiin 12:ta muuta, pääasiassa muiden ministeriöiden kuin ulkoasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvaa lakia. Näiden lakien soveltamisalan ulottaminen talousvyöhykkeelle edellyttää
yksityiskohtaisia selvityksiä, koska rantavaltiolla on YK:n merioikeusyleissopimuksen (SopS
49—50/1996) mukaan talousvyöhykkeellä vain
rajoitettu toimivalta meriympäristön suojelun ja
säilyttämisen, meritieteellisen tutkimuksen sekä
tekosaarten, laitteiden ja rakennelmien rakentamisen ja käytön osalta. Rantavaltion täysivaltaiset oikeudet talousvyöhykkeellä koskevat vain
elollisten ja elottomien luonnonvarojen tutkimis3
KK 655/2002 vp — Christina Gestrin /r
ta, hyödyntämistä, säilyttämistä ja hoitamista
sekä muuta toimintaa, jonka tarkoituksena on talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen ja
tutkiminen.
Luonnokseen sisältyy ehdotus aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain (300/1979, alusjätelaki) muuttamisesta
siten, että sen soveltaminen ulotettaisiin YK:n
merioikeusyleissopimuksen sallimissa puitteissa
ulkomaisiin aluksiin myös perustettavaksi ehdotettavalle Suomen talousvyöhykkeelle. Alusjätelain tarkoituksena on ehkäistä alusten tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvaa vesien pilaantumista muun muassa kieltämällä vahingollisten aineiden päästäminen aluksista veteen. Yksityiskohtaiset säännökset asiasta on annettu aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä
annetulla asetuksella (635/1993, alusjäteasetus).
Alusjätelaki ja -asetus koskevat jo nyt ulkomaisia aluksia Suomen aluevesillä ja suomalaisia
aluksia myös Suomen aluevesien ulkopuolella.
Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2002
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
4
Ministerin vastaus
Suomen talousvyöhyke ei maantieteellisistä
syistä voisi missään ulottua YK:n merioikeusyleissopimuksen sallimaan 200 meripeninkulmaan aluemeren perusviivoista, vaan se tulisi
ulottumaan alueellisesti Ruotsin, Viron ja Venäjän kanssa sovellettavien merivyöhykerajasopimusten sallimaan enimmäislaajuuteen. Talousvyöhyke, jonka mantereenpuoleisena rajana olisi
Suomen aluevesien ulkoraja, tulisi siis kattamaan myös ne merialueet, jotka jo nyt kuuluvat
Suomen mannerjalustaan ja kalastusvyöhykkeeseen. Suomen toimivallan käyttöalue laajenisi
nykyiseen kalastusvyöhykkeeseen verrattuna
maantieteellisesti vain jonkin verran.
Luonnos hallituksen esitykseksi koskien lakia
Suomen talousvyöhykkeestä sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä on parhaillaan lausuntokierroksella, ja ulkoasiainministeriö selvittää yhdessä muiden asianomaisten ministeriöiden kanssa,
voidaanko hallituksen esitys antaa eduskunnalle
vielä tällä vaalikaudella käsiteltäväksi.
Ministerns svar
KK 655/2002 vp — Christina Gestrin /r
Till riksdagens talman
I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger
har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot
Christina Gestrin /sv undertecknade skriftliga
spörsmål SS 655/2002 rd:
När ämnar regeringen avge lagförslaget om etablerandet av en ekonomisk
zon till havs som skulle förbättra möjligheterna för de finländska myndigheterna att övervaka och förhindra olagliga
utsläpp från fartyg?
Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:
Utrikesministeriet tillsatte den 14 januari 1993
en arbetsgrupp som fick till uppgift att utreda behovet av etablerandet av en ekonomisk zon. Arbetsgruppen koncentrerade sig dock först på frågan om en utvidgning av Finlands territorialhav,
som jord- och skogsbruksministeriet föreslagit i
ett brev daterat den 3 februari 1993. Den första
delen i arbetsgruppens betänkande, som färdigställdes år 1994, innehöll arbetsgruppens uppfattning om synpunkterna i anslutning till en utvidgning av territorialhavet samt ett förslag till
ändring av lagen om gränserna för Finlands territorialvatten (463/1956). Finlands territorialhav
utvidgades generellt sett till 12 sjömil fr.o.m. den
30 juli 1995.
Arbetsgruppen sammankallades på nytt i november 1995 för att fortsätta utredningsarbetet
gällande en ekonomisk zon. Den andra delen i arbetsgruppens betänkande, som uppgjorts i form
av en regeringsproposition med förslag till lag
om Finlands ekonomiska zon samt lagstiftning i
anslutning till den, färdigställdes i september
1998.
Arbetsgruppen diskuterade ett förslag Ålands
landskapsstyrelse framlagt, enligt vilket landskapslagstiftningen skulle tillämpas på den del av
den ekonomiska zonen som gränsar till åländska
områden i fråga om ärenden som hör till landskapets behörighet och enligt vilket Ålands landskapsstyrelse skulle vara tillstånds- och tillsynsmyndighet i dessa frågor. Enighet nåddes dock
inte i ärendet och arbetsgruppen framlade på den
punkten inget förslag.
Förhandlingar om frågan fördes separat mellan myndigheterna i riket och landskapet under
statsministerns ledning. Förhandlingarna avslutades med att statsministern i ett brev till Ålands
lantråd daterat i januari 2001 meddelade att förberedelserna för etablerandet av en ekonomisk
zon fortsätter utgående från arbetsgruppens betänkande, i enlighet med majoritetens ståndpunkt.
Det utkast till regeringsproposition som arbetsgruppen gjort upp har efter det bearbetats
som tjänsteuppdrag vid utrikesministeriet. Det
har gjorts rikligt med ändringar i utkastet. Med
ändringarna har man försökt beakta de ändringar
som annan lagstiftning i anslutning till ärendet
har genomgått efter att arbetsgruppen avgav betänkandet.
I utkastet föreslås att 12 andra lagar, som i huvudsak hör till förvaltningsområdet för andra ministerier än utrikesministeriet, skall ändras i samband med etablerandet av en ekonomisk zon för
Finland. För att tillämpningsområdet för dessa
lagar skall omfatta den ekonomiska zonen förutsätts att det görs detaljerade utredningar, eftersom en kuststat enligt FN:s havsrättskonvention
(FördrS 49—50/1996) i den ekonomiska zonen
endast har begränsade rättigheter i fråga om
skydd och bevarande av den marina miljön, mar5
KK 655/2002 vp — Christina Gestrin /r
invetenskaplig forskning samt uppförande och
användning av konstgjorda öar, anläggningar och
konstruktioner. En kuststats suveräna rättigheter
i den ekonomiska zonen gäller endast utforskande, utnyttjande, bevarande och förvaltande av levande eller icke levande naturtillgångar samt annan verksamhet för ekonomisk exploatering och
utforskning av den ekonomiska zonen.
Utkastet inkluderar ett förslag till ändring av
lagen om förhindrande av vattnens förorening,
förorsakad av fartyg (300/1979, fartygsavfallslagen) så att dess tillämpningsområde inom ramarna för FN:s havsrättskonvention utvidgas till att
omfatta utländska fartyg också i fråga om den
ekonomiska zon som föreslås bli etablerad för
Finland. Syftet med fartygsavfallslagen är att
bl.a. genom förbud för fartyg att släppa ut skadliga ämnen i vattnet förhindra den förorening av
vattnen som orsakas av fartygens sedvanliga
verksamhet. Detaljerade bestämmelser om saken
har utfärdats genom förordningen om förhindrande av vattnens förorening, förorsakad av fartyg
(635/1993, nedan fartygsavfallsförordningen).
Fartygsavfallslagen och fartygsavfallsförordningen omfattar redan nu utländska fartyg på fin-
Helsingfors den 19 juli 2002
Utrikesminister Erkki Tuomioja
6
Ministerns svar
ska territorialvatten och finska fartyg också utanför de finska territorialvattnen.
Finlands ekonomiska zon skulle av geografiska skäl inte på något håll sträcka sig ut till 200
sjömil från baslinjerna för territorialhavet, vilket
FN:s havsrättskonvention tillåter, utan den skulle territoriellt omspänna den maximala vidd som
de överenskommelser om gränserna mellan havszonerna som tillämpas tillsammans med Sverige,
Estland och Ryssland tillåter. Den ekonomiska
zonen, vars gräns mot fastlandet skulle utgöras
av den yttre gränsen för Finlands territorialvatten, skulle alltså täcka även de havsområden
som redan nu hör till Finlands kontinentalsockel
och fiskezon. Geografiskt sett skulle Finlands behörighetsområde utvidgas endast något i jämförelse med den nuvarande fiskezonen.
Utkastet till regeringens proposition gällande
lagen om Finlands ekonomiska zon samt lagstiftning som har samband med den är som bäst på remiss, och utrikesministeriet utreder tillsammans
med de andra ministerier som saken gäller om regeringens proposition ännu denna valperiod kan
avlåtas till riksdagen för behandling.
